unipilleri alkaa pian kiusimaan, kohta ei mistään tuu enää mitään ja näppäimistö alkaa pyöriä ympyrää ja ruutu pakenee seinän läpi...
kamalaa, tein sen taas. söin sitä suklaata. nyt ei mee hyvin.
oon surullinen, luulenpa että siksi syön suklaata. silti se ei käy.
kamalaa, hyvästi ihon läpi ihanasti näkyvä selkäranka, pieni helminauha, joka kertoo etten harrasta mässäilyä.
kamalaa, sietämätöntä, hyvästi solisluut! hyvästi lantioluut, hyvästi kylkiluut, hei hei... en onneks tehnytkään niin pirusti työtä että sain teidät näkyviin... no hei hei... saisinko lisää suklaata... ham, sinne meni taas (ei toki oikeasti) ja ham, uudestaan.
hetki suussa ---> ikuisuus vyötäröllä.
hyihyi.
apua, en halua ettette kuule musta enää mitään. ikinä.
ette kai te halua sitä?